EISA Photo Maestro 2019

Osallistuin vuonna 2015 ensimmäisen kerran EISA Photo Maestro (European Image and Sound Association) kisaan ja sain silloin hopeaa kuvasarjalla ”Big sisters love”. Sarja kertoi mitä isosisko haluaisi tehdä pikkuveljelle, kun tämä tuli sotkemaan esikoisen auvoista elämää. Palkintogaalassa joku kysyi, että saako sarja jatkoa. Vitsailin hänelle, että seuraava on sitten ”pikkuveljen kosto”.

Aika kului ja aihe pysyi alitajunnassa, mutta mitään suurempaa ahaa-elämystä ei tullut, kunnes tänä keväänä. Tänä vuonna kisassa oli aiheena ”Energia/Valta/Voima”. Ensin ajatukseni pyörivät ideoissa, joissa energia olisi loppunut. Autosta olisi loppunut bensa, puhelimesta olisi loppunut akku, sähkökatkos kotona ja mitä niistä seuraisi (huumorilla höystettynä).  Kuvia tarvittiin viisi. Ideoita oli vain neljä ja nekin pyörivät samojen aiheiden ympärillä. Niistä ei olisi syntynyt tasapainoista sarjaa. Lisäksi alkoi käydä selväksi, että aikataulullisesti en olisi saanut niitä kuvattua ja tehtyä valmiiksi ennen kilpailun osallistumisen takarajaa, joten oli pakko miettiä ideat uusiksi. Lisäksi sen pitäisi olla niin yksinkertainen kuvata ja tehdä, että jäljellä oleva pari viikkoa riittäisi kuvien toteuttamiseen.  Eli eipä muuta, kuin taas hyödyntämään omia lapsia, kun ovat tuossa nopeasti saatavilla ja tuottivathan he hyvän tuloksen edelliselläkin kerralla.

Jostain pulpahti idea koulun tiedeviikoista, jossa oppilaat tekevät projekteja ja esittelevät niitä luokan edessä. Kotona oli skeittilauta (saatu työkaverilta 50 v lahjaksi, kiitos Antti!) ja aloin miettimään miten lapset voisivat sillä demonstroida energiaa. Valitettavasti täytyy myöntää, että ensimmäiseksi tuli mieleen tuo kuvassa oleva biokaasu teema. Alapää huumoria, myönnän, mutta sallittakoon yhteen kuvaan. Tämän idean jälkeen aloin käymään energiamuotoja läpi ja miettimään mitä hauskaa lapset voisivat niiden kanssa tehdä.

Sähköenergia oli melko suoraviivainen ja syntyi helposti. Lapset leikkimässä ja rakentamassa sähköautoa ja pikkuveli antaa sähköiskun siinä ohimennen. Samoin aurinkovoima. Pienenä poikana aurinkoisina kesäpäivinä suuri huvi kavereiden kanssa oli poltella suurennuslasilla kaikenlaisia esineitä.  Varmaan soveltuisi isosiskonkin kiusaamiseen. Ydinvoima vaati vähän enemmän kehittelyä. Lapsilla on tapana mennä paikkoihin mihin eivät saisi mennä tai koskevat esineisiin mihin ei saisi koskea. Siitä syntyi ajatus, jossa kersat ovat menneet isän luolaan, leikkivät lääkäriä ja ovat löytäneet sieltä lukitun laatikon, jossa säteilevää kryptoniittia.  Kotioloista höyryvoimaa en keksinyt muualta kuin silitysraudasta ja siitä syntyi levitaatio ajatus. Lapset leikkisivät surffaajia ja silityslauta toimisi surffauslautana, joka kelluisi höyrysuihkun avulla. Taustalle rantamaisemataulu, niin meno on kuin Hawajin tyrskyissä.

Kuvien toteutustapa on ns. rakennettu kuva, eli lapset kuvattiin erikseen ja taustat on kuvattu tai rakennettu photoshopilla. Onpa muutamaan kuvaan käytetty jopa 3d-mallinnustakin, kun sopivaa huonetta, pöytää ja metallilaatikkoa ei ollut saatavilla. Kimille siitä suuret kiitokset. Lapset kuvattiin omassa olohuoneessa, omien hermojen säästämiseksi. Omien lasten kuvaus on siinä mielessä haastavaa, että he eivät ole vieraskoreita. Nykyään alkavat jopa väittelemään ja vastustelemaan taiteellisista tavoitteistani. Studiokuvauksen hylkäsin sillä perusteella, että joskus kun olemme menneet studiolle ja olen saanut valot ym. pystytetyksi ja valmiina kuvaamaan, niin lapset ilmoittavat etteivät halua tulla kuvatuiksi (maanitteluista huolimatta). Siinä sitten hammasta purren takaisin autoon ja kotiin. Eli tästä viisastuneena valot ja muu rekvisiitta olohuoneen lattialle. Tarvittaessa ne saa nopeasti pois ja takaisin, jos maanittelu, lahjonta tai uhkailu ei tuo toivottua lopputulosta. Asentoja ja ilmeitä ei sen kummemmin ehditty/pystytty hiomaan, piti mennä sillä mitä lapset suostuivat ja malttoivat tehdä. Aina välillä kuului, ”miks mun pitää olla tässä”, ”mä haluun olla näi” tai ”mä haluun ottaa nallen tähän kuvaan”, mutta kuvaukset saatiin kunnialla tehtyä ja suurin piirtein niin kuten olin ajatellut hahmojen kuvissa olevan. Tämän jälkeen alkoi viikon kestänyt photoshop-maraton. Sai vääntää ihan toden teolla, että kuvat valmistuivat ajoissa muiden töiden ohella.

Kova työ kuitenkin kannatti. Ensimmäinen tunnustus oli, että kuvasarja valittiin edustamaan Suomea finaaliin ja lopullinen huipennus oli ilmoitus, että olen voittanut koko kisan. EISA kilpailu näyttää sopivan minulle, kaksi kertaa osallistunut ja kaksi palkintosijaa. Hyvä saanto, voisinpa todeta. Palkinto luovutetaan Berliinissä syyskuun alussa, joten matkalaukkua pakkaamaan ja menoksi.

Viimeksi en oikein tiennyt miten itseäni olisi pitänyt tituleerata; EISA Photo Maestro-palkittu, EISA Photo Maestro hopeamitalisti tai muuta vastaavaa, mutta nyt ei tarvitse miettiä, se on ytimekkäästi EISA Photo Maestro.

Biokaasu

Biokaasu

Sähkövoima

Sähkövoima

Aurinkovoima

Aurinkovoima

Ydinvoima

Ydinvoima

Höyryvoima

Höyryvoima