EISA Photo Maestro 2019

Osallistuin vuonna 2015 ensimmäisen kerran EISA Photo Maestro (European Image and Sound Association) kisaan ja sain silloin hopeaa kuvasarjalla ”Big sisters love”. Sarja kertoi mitä isosisko haluaisi tehdä pikkuveljelle, kun tämä tuli sotkemaan esikoisen auvoista elämää. Palkintogaalassa joku kysyi, että saako sarja jatkoa. Vitsailin hänelle, että seuraava on sitten ”pikkuveljen kosto”.

Aika kului ja aihe pysyi alitajunnassa, mutta mitään suurempaa ahaa-elämystä ei tullut, kunnes tänä keväänä. Tänä vuonna kisassa oli aiheena ”Energia/Valta/Voima”. Ensin ajatukseni pyörivät ideoissa, joissa energia olisi loppunut. Autosta olisi loppunut bensa, puhelimesta olisi loppunut akku, sähkökatkos kotona ja mitä niistä seuraisi (huumorilla höystettynä).  Kuvia tarvittiin viisi. Ideoita oli vain neljä ja nekin pyörivät samojen aiheiden ympärillä. Niistä ei olisi syntynyt tasapainoista sarjaa. Lisäksi alkoi käydä selväksi, että aikataulullisesti en olisi saanut niitä kuvattua ja tehtyä valmiiksi ennen kilpailun osallistumisen takarajaa, joten oli pakko miettiä ideat uusiksi. Lisäksi sen pitäisi olla niin yksinkertainen kuvata ja tehdä, että jäljellä oleva pari viikkoa riittäisi kuvien toteuttamiseen.  Eli eipä muuta, kuin taas hyödyntämään omia lapsia, kun ovat tuossa nopeasti saatavilla ja tuottivathan he hyvän tuloksen edelliselläkin kerralla.

Jostain pulpahti idea koulun tiedeviikoista, jossa oppilaat tekevät projekteja ja esittelevät niitä luokan edessä. Kotona oli skeittilauta (saatu työkaverilta 50 v lahjaksi, kiitos Antti!) ja aloin miettimään miten lapset voisivat sillä demonstroida energiaa. Valitettavasti täytyy myöntää, että ensimmäiseksi tuli mieleen tuo kuvassa oleva biokaasu teema. Alapää huumoria, myönnän, mutta sallittakoon yhteen kuvaan. Tämän idean jälkeen aloin käymään energiamuotoja läpi ja miettimään mitä hauskaa lapset voisivat niiden kanssa tehdä.

Sähköenergia oli melko suoraviivainen ja syntyi helposti. Lapset leikkimässä ja rakentamassa sähköautoa ja pikkuveli antaa sähköiskun siinä ohimennen. Samoin aurinkovoima. Pienenä poikana aurinkoisina kesäpäivinä suuri huvi kavereiden kanssa oli poltella suurennuslasilla kaikenlaisia esineitä.  Varmaan soveltuisi isosiskonkin kiusaamiseen. Ydinvoima vaati vähän enemmän kehittelyä. Lapsilla on tapana mennä paikkoihin mihin eivät saisi mennä tai koskevat esineisiin mihin ei saisi koskea. Siitä syntyi ajatus, jossa kersat ovat menneet isän luolaan, leikkivät lääkäriä ja ovat löytäneet sieltä lukitun laatikon, jossa säteilevää kryptoniittia.  Kotioloista höyryvoimaa en keksinyt muualta kuin silitysraudasta ja siitä syntyi levitaatio ajatus. Lapset leikkisivät surffaajia ja silityslauta toimisi surffauslautana, joka kelluisi höyrysuihkun avulla. Taustalle rantamaisemataulu, niin meno on kuin Hawajin tyrskyissä.

Kuvien toteutustapa on ns. rakennettu kuva, eli lapset kuvattiin erikseen ja taustat on kuvattu tai rakennettu photoshopilla. Onpa muutamaan kuvaan käytetty jopa 3d-mallinnustakin, kun sopivaa huonetta, pöytää ja metallilaatikkoa ei ollut saatavilla. Kimille siitä suuret kiitokset. Lapset kuvattiin omassa olohuoneessa, omien hermojen säästämiseksi. Omien lasten kuvaus on siinä mielessä haastavaa, että he eivät ole vieraskoreita. Nykyään alkavat jopa väittelemään ja vastustelemaan taiteellisista tavoitteistani. Studiokuvauksen hylkäsin sillä perusteella, että joskus kun olemme menneet studiolle ja olen saanut valot ym. pystytetyksi ja valmiina kuvaamaan, niin lapset ilmoittavat etteivät halua tulla kuvatuiksi (maanitteluista huolimatta). Siinä sitten hammasta purren takaisin autoon ja kotiin. Eli tästä viisastuneena valot ja muu rekvisiitta olohuoneen lattialle. Tarvittaessa ne saa nopeasti pois ja takaisin, jos maanittelu, lahjonta tai uhkailu ei tuo toivottua lopputulosta. Asentoja ja ilmeitä ei sen kummemmin ehditty/pystytty hiomaan, piti mennä sillä mitä lapset suostuivat ja malttoivat tehdä. Aina välillä kuului, ”miks mun pitää olla tässä”, ”mä haluun olla näi” tai ”mä haluun ottaa nallen tähän kuvaan”, mutta kuvaukset saatiin kunnialla tehtyä ja suurin piirtein niin kuten olin ajatellut hahmojen kuvissa olevan. Tämän jälkeen alkoi viikon kestänyt photoshop-maraton. Sai vääntää ihan toden teolla, että kuvat valmistuivat ajoissa muiden töiden ohella.

Kova työ kuitenkin kannatti. Ensimmäinen tunnustus oli, että kuvasarja valittiin edustamaan Suomea finaaliin ja lopullinen huipennus oli ilmoitus, että olen voittanut koko kisan. EISA kilpailu näyttää sopivan minulle, kaksi kertaa osallistunut ja kaksi palkintosijaa. Hyvä saanto, voisinpa todeta. Palkinto luovutetaan Berliinissä syyskuun alussa, joten matkalaukkua pakkaamaan ja menoksi.

Viimeksi en oikein tiennyt miten itseäni olisi pitänyt tituleerata; EISA Photo Maestro-palkittu, EISA Photo Maestro hopeamitalisti tai muuta vastaavaa, mutta nyt ei tarvitse miettiä, se on ytimekkäästi EISA Photo Maestro.

Biokaasu

Biokaasu

Sähkövoima

Sähkövoima

Aurinkovoima

Aurinkovoima

Ydinvoima

Ydinvoima

Höyryvoima

Höyryvoima

Matkaopas pääkaupunkiseudulle

Viime vuonna tuli kuvattua paljon erilaisia toimeksiantoja. Oli henkilökuvausta, tapahtumakuvausta, mainoskuvausta, tuotekuvausta, bändikuvausta jne. Yksi isoimmista ja mieleenpainuvimmista toimeksiannoista tuli LähiTapiola Pääkaupunkiseudulta. He olivat tekemässä kirjaa pääkaupunkiseudun matkakohteista ja pyysivät minua kuvaamaan kirjaan henkilö- sekä kuvituskuvia. Kirjassa esitellään erilaisia mielenkiintoisia lokaatioita, joita heidän henkilökuntansa oli ehdottanut.  Minun tehtävänäni oli kuvata muun muassa kokoaukeaman kuvia, joissa kohdetta ehdottanut henkilö oli itse mukana. Huumoriakin kuvissa kuulemma sai olla. Kuvauskohteita olivat mm. Haltialan tila, Dammers teehouse, Tavastia, Jaskan-grilli, jne.

Kirja putkahti painosta nyt tammikuussa ja hienohan siitä tuli. Kirjan ulkomuoto on 1:1 joten vaaditun valokuvan muoto oli epätyypillinen 2:1, mikä selittää valittujen kuvien pitkulaisen muodon. Kuvattaessa joutui hiukan miettimään, kuinka paljon  kameran kuvaama ala leikkautuisi itse kirjassa. Lisäksi kuvan päälle laitettaisiin info-ruutu, joten päätin kuvata niin, että pääkohde sijoittuisi aukeaman toiselle sivulle ja vastakkaiselle jäisi ”tyhjää” tilaa tekstiä varten.

Annika oli ehdottanut Haltialan tilaa ja hänet valokuvasin ensimmäisenä. Haltialassa oli vaikka mitä mahdollisuuksia ja ideoista oli runsaudenpula. Otimme pyöräilykuvia, sillä tilan lähiympäristössä on erinomaiset pyöräilymaastot ja Annika on kova pyöräilemään. Menimme myös aurinkokukkapellolle, mutta paras kukkimisaika oli jo ohi. Pelto oli vähän mutainen, joten toivottavasti Annika sai valkoiset tennarinsa puhtaiksi. Minun suosikkini oli ”possu-rodeo”, mutta päädyimme käyttämään lammaskuvaa, joka toisi Haltialan fiiliksen parhaiten esiin. Lampaat olivat yhteityöhaluisia juuri sen verran, että sain pari kuvaa otettua, sitten ne vaelsivat matkoihinsa.

Haltialan tila

Haltialan tila

Haltialan tila

Haltialan tila

Haltialan tila

Haltialan tila

Kuvituskuva-LähiTapiola Pääkaupunkiseutu-Haltiala-1.jpg

Laura on intohimoinen teen ystävä ja hänen kohteensa oli Dammersin teekauppa.  Minulle oli tullut jo ennen kuvausta mieleen ajatus Laurasta nuuskimassa teepurkin aromeja. Paikan päälle päästyään ei paljon nokka tuhissut, kun kuvat oli otettu. Teepurkit hyllyllä muodostivat hienon taustan ja paikan omistaja nostamassa seuraavaa purkkia nautittavaksi kruunasi kuvan ja tuo hienosti esiin paikan ilmapiirin ja hyvän asiakaspalvelun.

Dammers Teehouse

Dammers Teehouse

Viimeisestä Tavastiassa käynnistä olikin jo vierähtänyt melkoinen tovi, mutta syksyllä pääsi verestämään muistoja ja vieläpä ihan back-stagella. Sami oli ehdottanut Tavastiaa, joten eipä muuta kuin kuvauslupaa anomaan ja kuvauspäivää sopimaan. Mielessäni oli kuva Tavastian legendaarisesta seinästä, joka on täynnä bändien nimikirjoituksia. Luonnollisesti keikka-aikaan kuvaus ei onnistunut, mutta halusin tuoda keikkamaista fiilistä, joten sijoitin yhden salaman näkyviin taustalle varustettuna punaisella filtterillä. Se korostikin mukavasti jo muuten punaista seinää. Rock’n Roll henkeä saatiin lisää Samin asennosta ja horisonttia vähän vinoon kallistamalla.

Tavastia

Tavastia

Jaskan-grilli on maailman kuulu nähtävyys, sillä onhan se päässyt ulkomaalaisiin dokumenttiohjelmiinkin mukaan.  Tästä grillistä Töölöläiset asukkaatkin ovat ylpeitä, kuten eräs henkilö asian ilmaisi ohi mennessään, kun näki meidät kuvaamassa. Jaskan grilli oli toimitusjohtaja Jukka Kinnusen ehdotus. Kun kuulin tästä keikasta ja esimerkkinä mainittiin tämä kohde, minulle nousi hymy kasvoille ja näin mielessäni henkilön grillin edessä haukkaamassa lihapiirakkaa.  Malttamattomana hykertelin päästä toteuttamaan kuvaa. Kuvausiltaa jouduttiin siirtämään kerran sään takia, mutta kyseisenä iltana ilma oli täydellinen. Taivas oli juuri sopivan sininen. Ja saatiinhan hallituksen puheenjohtajakin sopivasti taustalle. Niin ja pitihän se lihis nakeilla syödä, kun oli hyvää seuraakin tarjolla onnistuneen kuvauksen päätteeksi.

Jaskan Grilli

Jaskan Grilli

Kaiken kaikkiaan projekti oli hieno kokemus. Mallit heittäytyivät rooleihin esimerkillisesti ja yhteistyö toimi LähiTapiola Pääkaupunkiseudun kanssa hyvin. Erityiskiitos Laura Kauppiselle. Tätä projektia oli ilo tehdä!

Jääkiekkoilijan muotokuva

Kesällä kävin valokuvaamassa erästä jääkiekkotapahtumaa Helsingissä. Koska halli oli täynnä pelaajia, ajattelin hyödyntää tilaisuutta hyväkseni ja ottaa tapahtuman jälkeen muutaman ylimääräisen valokuvan, josta voisi tehdä erilaisen muotokuvan urheilijasta kuin yleensä on tapana. Ilokseni pari nuorta kovanluokan peluria suostui kuvattavakseni, nimittäin Erno Hopponen ja Niko Happo.

Erno pelasi viime kauden Espoo United’issa ja hänellä on kuulemma mestiksen kovin lämäri. Siitä sainkin idean hänen kuvaansa. Tulinen veto ja kiekko sujahtaa maaliverkon läpi. Itse valokuvaaminen suoritettiin aidossa olosuhteessa, eli jäällä. Liikkeen pysäyttämiseksi ja halutun valaistuksen luomiseksi käytin kolmea salamaa, kaksi kohteen takana (yksi kummallakin puolella) ja yksi edessä. Erno otti pienen vauhdin ja teki normaalin vedon kameraa kohti, ilman kiekkoa tosin. En olisi halunnut kokeilla tuota kiekon kanssa. Täytyy sanoa, että veto oli vakuuttava. Mailan ääni osuessaan jäähän oli mojova ja jäähiletta sai pyyhkiä kasvoilta. Hyvän valokuvan eteen pitää uhrautua. Sitten vaan normaalit toimenpiteet Photoshopilla. Lisäsin taustan, valot, sumun, maalin sekä kiekon. Kiekkoon vähän tulta ympärille, maalin verkkonarut poikki ja niiden päät kytemään ja savuamaan.

Niko pelasi viimme kauden Syracuse Jr. Stars-joukkueessa. Hänen potretti valokuvattiin samalla tavalla kuin Ernonkin. Koska en halunnut tehdä kahta täysin samanlaista valokuvaa, niin Nikon kuvaan toin maalivahdin sekä katsomon (jotka löysin valokuvapankista). Kiekko menee maaliin ohittaen maalivahdin räpylän. Jäähileitä lisätty lentämään kuvan etualalle tunnelman ja räjähtävyyden lisäämiseksi.

Erno Hopponen - Jääkiekkoilijan muotokuva

Erno Hopponen - Jääkiekkoilijan muotokuva

Hiko Happo - Jääkiekkoilijan muotokuva

Hiko Happo - Jääkiekkoilijan muotokuva

Siloposkisusannan promokuvaus

Somepersoona @Siloposkisusannalta (alias Samuli Heikkinen) tuli kaksikin ohjelmaa kesän aikana  SomeTVhen (kanavapaikka 19). Toinen niistä on Majumies eli maajoukkuemies, jossa hän ja hänen uskottu wingman @Silli-Snellman kokeilevat erilaisia ”urheilulajeja”. Teimme yhdessä muutaman promokuvan kyseistä ohjelmaa varten. Urheilulajeiksi Samulin toivomus oli golf sekä curling ja kuvien toteutukseen sain vapaat kädet. Koska ohjelma ei ole vakavamielinen, niin kuviin tuli luonnostaan humoristinen lähestymistapa. Halusin kuvissa tuoda esiin myös parivaljakon täydelliseksi hioutuneen tiimityöskentelyn ja heidän välisen roolituksen (tietysti reilusti karrikoiden). Saattoipa johonkin kuvaan tulla myös viitteitä laajemmistakin maailmantilaa puhuttelevista asioita.

Golf kuvien kantava teema on golfetiketti tai paremminkin niiden rikkominen. Mitä ymmärrettävästi tapahtuu, jos kenttää lähtee kiertämään kylmiltään ilman greencardia, kuten Majumies teki. Golfkärrykuvassa on lisäksi liioitellun korostuneesti näkyvissä ja huumorin taakse piilotettu, miten elämässä onnenlahjat eivät käy tasan.

Ensimmäisessä curling-kuvassa teemana on Ruotsi-Suomi asetelma ja kuinka jokaisen suomalaisen penkkiurheilijan toive on, että Suomi kaataa Ruotsin 6-0 lajissa kuin lajissa (kuten tulostaululta ilmenee). Majumies apureineen hoitaa homman. No, ei ehkä ihan sääntöjen mukaisella tavalla, mutta lopputulos on pääasia. Lisäksi kuvassa on piilomainontaa. Samulin toinen TV-ohjelma on ”Muotituomio”, jonka mainosteksti näkyy kaukalon reunalla (jos tarkemmin katsoo).

Toinen curling-kuva syntyi vähän vahingossa. Kuvattaessa mielessäni oli ihan erilainen lopputulos, mutta kun selasin raakakuvia läpi niin ihastuin Samulin turhautuneeseen ilmeeseen ja aloin miettimään, että mitäköhän tuossa kuvassa olisi voinut tapahtunut. Olisiko curlingkivi ehkä haljennut vai olisiko se mahdollisesti pudonnut avantoon. Samoihin aikoihin tuli tieto Trumpin vierailusta Suomeen ja helleaalto alkoi. Ilmastonmuutos, fake news! Eli pistetään majumies jäälautalle. Jäälautta on irronnut kesken pelin napajäätiköltä (missä luonnollisestikin on jokamiehen curling-kenttiä vapaasti käytettävissä). Lopullinen sinetti kuvaan tuli, kun löysin kuvapankista jääkarhun, jonka asento sopisi täydellisesti kuvaan.  Jääkarhu katsoo mikä sieltä ylhäältä tipahti, ennen kuin itse kömpii lautalle….

Samulin toiveena oli, että jossain kuvassa näkyisi suomalaista maisemaa. Tästä sai alkunsa suokuva. Aloin miettimään suomalaisuutta ja mikäpä olisi suomalaisempaa kuin suo, kuokka ja majumies. Miten siihen saisi yhdistettyä urheilun ja huumorin? Ehkä se olisi hauskaa, jos henkilö hiihtäisi suolla keskellä kesää. Tai vielä hauskempaa, jos Silli-Snelman kantaa Siloposkea (saadaan taas tiimityön merkitystä esille). Onhan meillä eukonkannon MM-kisatkin, niin miksei miehenkantoakin.  Vielä kartta Siloposken käteen ja meillä on uusi majumiesmäinen urheilulaji: Suohiihtosuunnistusmiehenkanto. Ei muuta kuin  MM-kisoja järjestämään. Kuvaa varten kävin varta vasten kuvaamassa suota ja sopiva löytyi Valkmusan kansallispuistosta. Ja onneksi sukulaisilta löytyi vielä puusuksia, jotka sopivat kuvan tyyliin täydellisesti. Suomalaista sisua korostaa, että toinen suksi on poikki. Tämähän ei kaksikon vauhtia hidasta.

Fore

Fore

Caddy

Caddy

Curling

Curling

End of the curling season

End of the curling season

Suohiihtosuunnistusmiehenkanto

Suohiihtosuunnistusmiehenkanto